Tuntuu että Ana on taas saamassa yliotteen minusta. Pelottaa, ettei mikään koskaan tule riittämään. Pelkään suunnattomasti, että pian tämä nielee kaikki onnen hetket elämästäni ja tekee minusta yhden aavetytön muiden sekaan.
Mutta vielä enemmän minua pelottaa se ettei minusta koskaan tule kaunista, etten koskaan laihdu ja etten koskaan saisi edes mahdollisuutta olla laiha ja tyytyväinen itseeni. Etten koskaan saisi olla... tiedättekö, malliainesta.
Kaksi puoltani kiistelevät keskenään. Se on vaarallinen tila. Silloin lihon JA ahdistun.
Voi kunpa kaikki olisi huomenna paremmin.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti