Pelkään lihomista. Pelkään että menetän kontrollin ja sorrun ahmimaan. Pelkään että luovutan taas kesken. Pelkään ihan mielettömästi. Pelkään, pelkään ja pelkään. Tuntuu että hukun tähän tunteeseen jos en tee jotain. Mutta en tiedä mitä tehdä. Pelkään jo etukäteen huomista. Olen tehnyt tarkan ateriasuunnitelman huomiselle ja ahdistaa ajatus siitä että mokaisin jotain huomenna. Että ahmisin taas. Päässä kuuluu kuiskaus Ainahan voit oksentaa, mutta ei se riitä minulle. Ei enää. En tahdo oksentaa, tahdon olla kunnolla kontrollissa, ihan oikeasti. Aikuisten oikeasti. En enää leiki. Laihdun, vaikka sitten silkan pelon voimalla. Kunhan laihdun.
En uskalla lihoa. En vain VOI.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti